Rakkaudesta

Parisuhteessa asioiden kanssa kierteeseen jääminen on kuin liikkuvan junan ryöstäminen: jäät tiirikoimaan jumissa olevaa ovea turhan pitkäksi aikaa.

Ihastuminen perustuu usein pysähdykseen ja joku menee koputtamaan toista ovea, josta avataan hilpeällä tunnelmalla: ”Hei! Ei vielä tunneta kunnolla, mutta tässä onkin kaivattu vähän uutta kulmaa – tervetuloa!”.

Parisuhteessa tulisi koputella välillä kaikessa rauhassa muitakin ovia, kuin sitä ilmeistä, itsensä ensiksi valittua. Joskus saa helpommalla parempia tuloksia, kun ottaa hieman etäisyyttä asiaan ja muuttaa tulokulmaa.

Tämä on mutkikkaampi oman suhtautumisen muuttamisessa. Hassusti tuntuu helpommalta yrittää päästä sisään vaunuun, kuin kertoa sisäpuolelta mitä ovea kannattaisi käyttää – vaikka helppouden kannalta asia on ehkäpä juuri toisin päin. Tunnemmehan oman vaunumme yleensä paremmin kuin toisen.

Ehkemme neuvo riittävästi toista, koska tilanne tuntuu harmillisesti juurikin ryöstöltä, kun oma kumppanimme hakkaa ovea. Onko kumppanimme siis ryöstänyt meidät aiemmin? Ilmeisesti. Loukatut tunteemme pinoutuvat kaapeiksi ovea vasten, ei aukene.

Olemme tuppisuina vaunussa kuunnellen jyskyttävää ääntä, raiteet kolisevat ja niin kolisee ovikin, jota kumppanimme hakkaa. Juna pysähtyy, kolina lakkaa hetkeksi, juomatauko… Uudet matkustajat parveilevat vaunun ympärillä, yksi tai useampi uskaltautuu etsimään omaa paikkaansa vaunustasi. Alkaa keskustelu ja huomaat pitäväsi hänestä.

Tämä mekaniikka pitäisi pystyä valjastamaan parisuhteen sisälle. Omaan kumppaniin aina uudelleen ja uudelleen ihastuminen, Rakkaudella toisen ohjaaminen oikealle ovelle… Hätäjarrua ei uskalleta käyttää, koska sen luona lukee: ”Ken yrittää liian kovasti pelastaa liikkuvaa junaa onnettomuudelta, saattaa joutua maksamaan sakot, koska jos hätäjarrulla ei säästetä ihmishenkiä – se vain hidastaa etenemistä eikä kukaan pääse perille, mikä määränpää nyt sattuu olemaankaan.”.

Parisuhteen vaunua tulee huoltaa, hätäjarrun luokse pitää teettää uusi lempeämpi laatta ja istuinpaikkajärjestelmä olisi hyvä uusia. Välttämättä käteismaksun pyytäminen ei ole paras vaihdannan väline. Emmekö voisi tarjota ikuisesti voimassa olevaa järjestelyä kumppanillemme?

Yleensä ongelmaksi muodostuu hinnoittelu. Emme halua hyväksyä, että kumppanimme saisi matkustaa junalla ikuisesti, jos hän ei enää olisikaan esimerkiksi töissä meidän yhtiöllä. Ei ole mitään rajoituksettoman henkilökuntapassin kaltaista kunnioitusta toisen persoonalle. Jos vaihdat yhtiötä, tunnut etsivän uutta työpaikkaa tai haluaisin vaikka salaisesti, että työllistyisit muualle – joko ajatellen etten ansaitse sinua, suhdettamme tai saamaani kohtelua.

Jos osaisimme sitoutua toisen saavan meiltä apua ikuisesti kulkemiseen, olet aina tervetullut kyytiin, eikä sinua kohdella kuin rosvoa – matkustusluokkasi vaihtelee vain kanta-asiakassääntöjen mukaan – voisimme rauhassa säilyttää aina keskusteluyhteyden.

Kuplan muoto olisi valmis, tavoite selvä. Pyöreäksi olet tullut ja pyöreäksi sinä olet elävä. Pallo muodostuisi kuin jääkauden eteneminen: maapallo erkanee auringon lämmön piiristä ja lämpötila pohjoisessa laskee. Jää nuolee pallon pintaa valuen kohti päiväntasaajaa.

Unelmassasi jääkausi ei pysähdy, sula pois ja odota ainakin 10.000 vuotta. Peittäisikö se kuitenkaan koko palloa?

Haluat kertoa kasvillisuuden monimuotoisuuden olevan arvokas. Antaa kaikkien kukkasten kukkia vaan. Hän Rakastaa, eikä Rakasta, Rakastaa… Terälehti kerrallaan totuus kulkee luokseni. Sanotaan, että sen voi päättää. Rakkauden. Oikeassa ovat, voihan sen suomenkielessä varmasti tehdä.

Kehän piirtyminen ehjäksi, suojaavaksi kalvoksi on sinulle ehkä tärkein kuitenkin. Ei se monimuotoisuus. Olipa sisällä uusi laji tai ei, haluat kehän olevan yksi muoto. Se on se turvallisin vaihtoehto. Raja kiinni hinnalla millä hyvänsä. Vallihauta oman ja muiden välille syvänä ja leveänä. Mikään ei ole epäselvää. Krokotiili herättää loputkin uneksivat kulkijat.

Ehkä linnan sijaan se onkin talo. Tai iso kiinteistö. Jonkin oli poistuttava tuulikaapin lävitse ulos huutamaan… tai ehkä se jokin paremminkin halusi jäädä eteiseen aina liikahtamaan, etteivät liukuovet sulkeudu kokonaan… Kapseli jäisi muodostumatta, ulkokuori ei olisi eheä, vaan siinä olisi reikä.

Uinuva tekninen lautakunta, joka päättää omien rajapintojen avaamisesta. Valtakunta, jonka porteilla on peikot, isommat kuin kenenkään armeija. ”Läts” kuuluu vaan, jos joku varomattomasti yrittää kulkea läpi.

Ehkä enemmän kuin voimakenttä, pinta, joka yrittää sulkeutua muulta tai jääpinta, joka kylmettää intohimon – on haaveena kaksi eläväistä, jotka muodostavat suojaavan verkoston pariskuntana ja mahdollistavat uuden syntymisen siitä liitosta.

Kaksi ylvästä ja nuorta

Varmoina on voimistaan

Taivaankantta kohti kasvaneet

Ehkä vuodet ovat kuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet

Kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä muuttuneet

Se on ihme kai vasta

Oomme tänne selvinneet

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää

Katsoo kevääseen

Seisoo erillään

Ja kestää joka tuulen ja sään

Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää

Katsoo kevääseen

Seisoo erillään

Ja jossain alla maan

Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

Juha Tapio – ”Kaksi puuta”

Taustaksi:

For it’s the end of history..

It’s caged and frozen still..

There is no other pill to take..

So swallow the one..

that makes you ill

The Niña, the Pinta, the Santa Maria

Rage Against The Machine – ”Sleep Now in the Fire”

Kolumbuksen retkikunnan laivue muodostui kolmesta laivasta: Niña, Pinta ja Santa Maria. Kolumbus onnistui purjehduksessaan, mutta ei löytänyt uutta reittiä Intiaan. Intiaanit nimettiin kuitenkin tämän sekoilun johdosta. Muistan laivojen nimet, koska olen nuorena kuunnellut yllä olevaa kappaletta paljon ja kokenut viittauksen henkilökohtaisesti.

Näistä kolmesta purjelaivasta olen aina pohtinut nopeimman, Pinta -nimeä. Se on jotenkin ironinen näin suomalaisittain, koska se viittaa laivan yhteen tärkeimpään funktioon: pysyä pinnalla. Kiinnostavaa laivan nimestä tekee myös toinen asia. Santa Marian ja La Niñan alkuperäiset nimet tunnetaan, mutta La Pintan alkuperäinen nimi on tuntematon. Erikoista on, että Santa Marian alkuperäinen nimi on La Gallega – mutta La Niñalla toisin päin, eli Santa Clara.

La Pinta on espanjaa ja tarkoittaa: maalattu (The Painted One), katse/ilme (The Look) tai havaittu/täplikäs (The Spotted One). Pintan miehistölle avautui ensimmäisenä näkymä uuteen maahan.

Halu, Ymmärrys, Rakkaus.

Ymmärtämättä on vaikea haluta toisen haluamaa asiaa. Toisaalta joskus omaa halua ei ymmärrä.

Rakkauden kautta voi haluta toisen haluamaa, koska toisen hyvä on minunkin hyvää.

Ymmärrys on kuitenkin paras, jos se luo väylän halulle. Tällöin halu on vahvalla pohjalla.

Ilman ymmärrystä, Rakkaudella paikattu vene, voi kääntyä suuntaan yllättävästi ja Rakkaus joutuukin pahaan välikäteen. Venyttääkö hieman pidemmälle toisen suunnitelmaan – vai palatako omaan Rakkauteen?

Milloin löytöretkeily saa riittää ja valitaan mistä oikeasti pitää? Entä jos toinen onkin jo valintansa tehnyt? Vegaani puolisosi puhuu yhteisestä tulevaisuudesta, mutta luulosi ruokavaliokeskustelusta on harhaa.

Voiko haluamista alkaa haluamaan? Halu on yleensä omavoimainen, eikä parane pakottamalla. Toisaalta se voi herätä pienellä virtapiikillä, kokeilunhalulla.

Voiko haluta ymmärtää, jos ei ymmärrä. Jos toisen puheissa ei tunnu olevan yksinkertaisesti järkeä tai ne tuntuvat yksinkertaisen järkeviltä – mutta erimielisiltä oman mielipiteen kanssa – loppuuko ymmärryshalu?

Ketä Rakastan? Kenelle Rakkauteni kuuluu? Voinko Rakastaa yksipuolisesti enemmän? Voiko minua Rakastaa, jos en koe ansaitsevani onnellisuutta? Pitäisikö minua ymmärtää ensin? Onko halu ainoa voima, joka on riittävän suoraviivainen ja ymmärrykseni piirissä?

Minua Rakastamalla hän osoittaa Rakkauttaan yhteiselle Rakkaallemme.

Ei muuten ole rakastajatartar oikea vastaus…

Esimerkiksi perheenjäsen. Monellehan esim. lemmikki on perheenjäsen ja toiselle serkku on enemmän perhettä kuin toiselle.