Kuplan muoto olisi valmis, tavoite selvä. Pyöreäksi olet tullut ja pyöreäksi sinä olet elävä. Pallo muodostuisi kuin jääkauden eteneminen: maapallo erkanee auringon lämmön piiristä ja lämpötila pohjoisessa laskee. Jää nuolee pallon pintaa valuen kohti päiväntasaajaa.
Unelmassasi jääkausi ei pysähdy, sula pois ja odota ainakin 10.000 vuotta. Peittäisikö se kuitenkaan koko palloa?
Haluat kertoa kasvillisuuden monimuotoisuuden olevan arvokas. Antaa kaikkien kukkasten kukkia vaan. Hän Rakastaa, eikä Rakasta, Rakastaa… Terälehti kerrallaan totuus kulkee luokseni. Sanotaan, että sen voi päättää. Rakkauden. Oikeassa ovat, voihan sen suomenkielessä varmasti tehdä.
Kehän piirtyminen ehjäksi, suojaavaksi kalvoksi on sinulle ehkä tärkein kuitenkin. Ei se monimuotoisuus. Olipa sisällä uusi laji tai ei, haluat kehän olevan yksi muoto. Se on se turvallisin vaihtoehto. Raja kiinni hinnalla millä hyvänsä. Vallihauta oman ja muiden välille syvänä ja leveänä. Mikään ei ole epäselvää. Krokotiili herättää loputkin uneksivat kulkijat.
Ehkä linnan sijaan se onkin talo. Tai iso kiinteistö. Jonkin oli poistuttava tuulikaapin lävitse ulos huutamaan… tai ehkä se jokin paremminkin halusi jäädä eteiseen aina liikahtamaan, etteivät liukuovet sulkeudu kokonaan… Kapseli jäisi muodostumatta, ulkokuori ei olisi eheä, vaan siinä olisi reikä.
Uinuva tekninen lautakunta, joka päättää omien rajapintojen avaamisesta. Valtakunta, jonka porteilla on peikot, isommat kuin kenenkään armeija. ”Läts” kuuluu vaan, jos joku varomattomasti yrittää kulkea läpi.
Ehkä enemmän kuin voimakenttä, pinta, joka yrittää sulkeutua muulta tai jääpinta, joka kylmettää intohimon – on haaveena kaksi eläväistä, jotka muodostavat suojaavan verkoston pariskuntana ja mahdollistavat uuden syntymisen siitä liitosta.
Kaksi ylvästä ja nuorta
Varmoina on voimistaan
Taivaankantta kohti kasvaneet
Ehkä vuodet ovat kuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet
Kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä muuttuneet
Se on ihme kai vasta
Oomme tänne selvinneet
Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
Katsoo kevääseen
Seisoo erillään
Ja kestää joka tuulen ja sään
Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
Katsoo kevääseen
Seisoo erillään
Ja jossain alla maan
Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan
Juha Tapio – ”Kaksi puuta”
Taustaksi:
For it’s the end of history..
It’s caged and frozen still..
There is no other pill to take..
So swallow the one..
that makes you ill
The Niña, the Pinta, the Santa Maria
Rage Against The Machine – ”Sleep Now in the Fire”
Kolumbuksen retkikunnan laivue muodostui kolmesta laivasta: Niña, Pinta ja Santa Maria. Kolumbus onnistui purjehduksessaan, mutta ei löytänyt uutta reittiä Intiaan. Intiaanit nimettiin kuitenkin tämän sekoilun johdosta. Muistan laivojen nimet, koska olen nuorena kuunnellut yllä olevaa kappaletta paljon ja kokenut viittauksen henkilökohtaisesti.
Näistä kolmesta purjelaivasta olen aina pohtinut nopeimman, Pinta -nimeä. Se on jotenkin ironinen näin suomalaisittain, koska se viittaa laivan yhteen tärkeimpään funktioon: pysyä pinnalla. Kiinnostavaa laivan nimestä tekee myös toinen asia. Santa Marian ja La Niñan alkuperäiset nimet tunnetaan, mutta La Pintan alkuperäinen nimi on tuntematon. Erikoista on, että Santa Marian alkuperäinen nimi on La Gallega – mutta La Niñalla toisin päin, eli Santa Clara.
La Pinta on espanjaa ja tarkoittaa: maalattu (The Painted One), katse/ilme (The Look) tai havaittu/täplikäs (The Spotted One). Pintan miehistölle avautui ensimmäisenä näkymä uuteen maahan.