Harppi pyörähtää ihon pinnalla, terävällä tussilla, piirtää pyöreää muotoa, törmää sormeen ja jää auki.
Pakkomielteen omaisesti epätäydellinen muoto syyhyää kuin ihotauti.
Eihän mikään läpäisemätön. Lupauksestako kyse? Poraahan 23 kromosomia itsensä piirin sisään, vaikka onkin täydellinen kehä.
Entä jos ringin valmistuminen onkin kuorenpoisto, eikä sädekehän lisäys? Yhteyttävä olento, kapillaarikatko, loppuu ulkonäkö lehtevä.
Miten olisi viisari? Kierrettyään alkaa alusta? Taaksepäin menee vain väkisin. Eteenpäin antamalla virtaa tai vetämällä kelloa.
Jos uusi aika tarvitaankin ja kumiseva vaski lyö keskiyön, en Tuhkimoksi – taakse päin – muutu. Jos pelottaa, ei pidä velloa.
Olen turvassa – ilman pelastavaa prinssiä.
Olen perillä – ilman kelaavaa vinssiä.
Olen upea – ilman juhlallista pinssiä.