Kategoriat
Pohdinnat Vinkit

Avartavallaan

Avaruuden aikataulut – kaiken maailman rakkauslaulut…
Hei kuule mua! En tahdo unohtua!
-Aknestik, Avaruuden Aikataulut

Hieno kappale, miehen kannattaa kuunnella viisu läpi ajatellen, että epätoivoisesti rakastunut nainen laulaa tätä miehelle. Tällöin voi ehkä ymmärtää useita tilanteita paremmin ja motivoitua yrittämmään parastaan 🙂

Aika, liike ja energia ovat suhteellisia sekä absoluuttisesti että käsitteellisinä. Naisten ja miesten aika-avaruudet ovat perusrakenteeltaan erilaiset. Klassisin esimerkki lienee miehen ”ihan kohta, kulta”, joka on jotain sekunnin ja muutaman vuoden väliin.

Kiteyttävin esimerkki on täpärästi juhliin ehtiminen, jossa mies miettii ”Hah, ehdimme jälleen!” ja nainen ”Melkein myöhästyimme taas.”. Mies ”palautuu” tästä ”melkein-stressistä” melko nopeasti, asiahan hoitui hienosti ja hän keskittyy juhliin. Useille naisille sen sijaan tämän ”melkein-stressin” vaikutus on pitkäaikaisempi. Yksi tärkeimpiä eroja on, että mies keskittyy kaahaamaan kiireessä – nainen käy läpi (ainakin alitajuisesti) niitä ”Olen myöhässä” -tunteita jo etukäteen ja ehkäpä niitä pettyneitä muiden tunteita, häpeää. Mies suorittaa tehtävää ja nainen varautuu jo iskuun.

Naisten empaattisuus antaa heille ällistyttävän kyvyn kokea tuskaa ja jopa fyysistä kipua, ahdistusta joka ahdistaa hengistystä. Tällaisesta kokemuksesta ei palauduta sormia napsauttamalla.

Mies kikkailee auttamattomassa aikataulutilanteessa pariskunnan näkemään, mutta naiselle pettymyksen tunne söi jo sen yhteisen hetken arvon ja potentiaalin. Nainen odotti kunnollista tapaamista ja kaikki syyt olla näkemättä edustavat suoraan tai epäsuoraan, ettei mies välitä naisesta.

Jos syy on todella ’force majeure’ nainen voi helposti ajatella: ”Jos mies välittäisi minusta, hän olisi järjestänyt meille aikaa riittävästi ennen tätä akuuttia epäonnea – eihän kukaan ihminen tyytyväisenä ollessaan hajoa yhteen vastoinkäymiseen, vaan suhtautuu ymmärtäväisesti kumppaninsa hankalaan tilanteeseen… Mutta minä en ole ollut tyytyväinen… Minulla ei ole lainkaan välittämistä varastossa, josta voisin sitä ottaa… Minut siirrettiin sivuun taas muiden kiireellisempien asioiden tieltä… Mutta eihän aina voi olla huonoa onnea… Jos ei nähdä riittävästi, niin pakostihan se kertoo siitä näin pitkäaikaisesti jatkuessaan, että olen toissijainen asia… Tai siis en edes toisiksi tärkein.”

Ja auta armias jos miehellä on ollut aikaa nähdä muita naispuoleisia ihmisiä – äiti ja siskot… Ehkä täti ja mummokin – annetaan anteeksi, mutta kaikki muu aika, huomio, lempeys ja vastaavat resurssit, joita on jaettu muualle… Siis priorisoimatta – vai juurikin sitä tehden!?

Nainen kaipaa onnellisuutta ja turvallinen ympäristö kehittää perhesuhteita on useimpien kaunokaisten onnellisuuden ytimessä. Sen turvallisuuden rikkominen aiheuttaa pelkoa, joka muuttuu lopulta vihaksi.

Asiassa on kuitenkin valoisa puoli: lisäämällä naisen turvallisuusympäristöä – mistä tahansa näkökulmasta – saa naisen onnellisuuden kasvuun. Ja tähän löytyy jokaiselta mieheltä annettavaa.

Mieti missä sinä ja kumppanisi annatte toisillenne turvallisuutta. Keskustelkaa ja kehittäkää positiivisen sekä vahvuuksienne kautta asiaa. Tämä on tärkeää, koska turvallisuudesta puhuminen on niitä marginaalisia asioita, jotka vievät aluksi päinvastaiseen suuntaan. Pelon ehkäisemiseksi ja siitä eteenpäin pääsemiseksi on ensiarvoisen tärkeää nimenomaan olla positiivinen.

Älä siis aloita keskustelua ennen kuin sinulla on nippu hyviä asioita kumppanistasi ja itsestäsi sanottavana. Itseäsi koskevia et sano, ennen kuin olet vakuuttunut, että kumppanisi on kuullut kuinka arvostat häntä. Ja sitten sillä ei ole enää niin väliä, olet todella hieno ihminen. Kykenet antamaan toiselle arvoa, lisäämään hänen itsevarmuutta ja -hyväksyntää. Muista syleillä sitä tunnetta ja Rakastasi <3

Kategoriat
Pohdinnat Vinkit

Kenelle hälytyskellot soivat?

Kun nainen sanoo: ”Älä koske!” hän puhuu ahdistukselleen,
kun nainen sanoo: ”Mene pois!” hän käskee vihaansa,
kun nainen sanoo: ”En halua nähdä sinua enää!” on pyyntö hänen pelolleen.

Miehen pitää ottaa nainen syliinsä, kun tällä on hankalaa – eikä jutella rakentavasti, kuunnella ja ymmärtää. Miehen pitää ymmärtää se.

Kategoriat
Sitaatit Vinkit

Vieraskynä: 20 ohjetta

Bloggauksesa käännettynä. Kielipoliisit huom! Todellakin uudelleen muotoiltuna. Sivuutin sukupuoliroolit ja tiivistin, kunnioituksesta ihmisten aikaa kohtaan. Alkuperäisteksti löytyy nettisivulle kopioituna tai facebook-merkintänä.

  1. Deittaile kumppanisi kanssa ikuisesti, älä pidä häntä itsestäänselvyytenä, älä laiskottele rakkautesi kanssa.
  2. Suojele sydäntäsi. Rakasta itseäsi ja maailmaa, mutta pidä rakkaallasi se erityinen paikka sydämessäsi – aina avoinna hänelle – eikä kenellekään muulle.
  3. Rakastu – aina uudelleen – muutut elämän varrella, muutu rakkautesi kanssa. Pidä siitä kiinni ja uudistu.
  4. Näe hänen parhaat puolet, keskity rakastamiisi asioihin hänessä niin ne suurenevat – kunnes on vain rakkaus ja olet onnellisin.
  5. Rakasta häntä sellaisenaan. Tehtäväsi on rakastaa häntä, ei muuttaa tai parannella. Kulje mukana hänen muutoksessa ja rakasta.
  6. Ota vastuu tunteistasi – hän ei ole vastuussa onnellisuudestasi tai ole onnettomuutesi syy.
  7. Jos suutut, muista ettei hän halunnut suututtaa sinua. Paranna itsesi, ettet kiukustu turhasta.
  8. Ratkaise asiat syleilyllä. Hyväksy hänen tunteet, ole läsnä ja hänen peruskallionsa. Pysy siinä, älä pakene. Kuule ja ymmärrä mitä hän todella tuntee.
  9. Hassuttele, älä ole vakava – naura ja naurata häntä. Siten asiat ovat aina helpompia.
  10. Opettele hänen TOP10 ”rakkauden teot” ulkoa ja toistele niitä toiminnallasi. Arvosta hänen rakkauden kokemusta.
  11. Anna aika, ajatuksesi ja sielusi hänelle. Tyhjennä mielesi muusta, kun olet hänen kanssaan – hän on arvokkain.
  12. Ole seksuaalinen ja villi, janoa häntä ja ota hänet. Ole vahva ja luottamuksen arvoinen.
  13. Virheitä sattuu, mutta älä ole idiootti. Mieti ennen kuin toimit ja jos mokaat – opi siitä.
  14. Anna hänelle tilaa, myös hänen itsensä hyvinvointiin – etenkin lasten aikana. Joskus hänen pitää käydä sielunruuanhakumatkalla, mutta palatessaan hän on vielä kiinnostavampi.
  15. Ole haavoittuvainen: jaa pelkosi ja tunteesi – myönnä virheesi.
  16. Ole avoin, läpinäkyvä ja rohkea. Unohda naamarisi, jaa itsesi kokonaan ja nauti luottamuksesta. Osaatte rakastaa kaikkea toisissanne: valoa ja varjoja.
  17. Uskalla kasvaa yhteen. Etsi yhteiset tavoitteet, unelmat ja kulkekaa niitä kohti.
  18. Älä ahdistu rahasta. Pelaa tiimissä, älä riitele. Hyödyntäkää vahvuuksianne.
  19. Anteeksianna välittömästi – siirrä katseesi menneestä tulevaisuuteen. Älä ole menneisyytesi orja. Vapauta itsesi.
  20. Valitse rakkaus, aina. Tämä on ainoa tarvitsemasi ohje.

Avioliitto ei ole ”sen pituinen se”, on kausivaihteluita, se vaatii elämänmittaista ylläpitoa ja huoltamista, uuden keksimistä. Onnellisuus tulee luoksesi. Ole suunnannäyttäjä suhteessasi ja eeppinen rakastaja, josta voi puhua vain kerskaillen.

Kategoriat
Pohdinnat Vinkit

Rutiinit

Onnellisten parien rutiineiksi listattiin eräässä tutkimuksessa:

  • Mennään nukkumaan samaan aikaan
  • Tehdään yhdessä asioita
  • Kävellään käsi kädessä tai vierekkäin
  • Luotetaan ja annetaan anteeksi
  • Keskitytään hyviin puoliin
  • Halataan töistä tullessa
  • Sanotaan ”rakastan sinua” ja ”hauskaa päivää”
  • Sanotaan ”hyvää yötä”
  • Kysellään kuulumisia päivän mittaan
  • Näyttäydytään mielellään yhdessä

Syy->seuraus -suhteen ymmärtäminen on aina kovin mielenkiintoista… Onnettoman parin tilanteen avaaminen ja toimintamallien muuttaminen yllä olevan listan mukaiseksi on aikamoinen punnerrus. Ongelma on yleensä periksiantamattomuus. Suhteessa on loukattu ja loukkaannuttu verisesti.

Osa toiminnoista voidaan ”aloittaa” itsenäisesti (esim. hyvän päivän ja rakkauden toivotukset), joten motivoituneempi osapuoli voisi alkaa toteuttaa niitä. Tarvitaan uskoa suhteeseen pitkäaikaisesti (esim. mainittu 21pv.) – ilman hyviltä rutiineilta arvoa vieviä toimintoja (syyllistäminen/syyttely, vähättely, eristäminen/eristäytyminen, viha…). Jos tilanne on jo kriisiytynyt, eikä ko. rutiineita ei toteuteta vaistomaisesti, tämän pitkäaikaisen optimistisen uskon pumppaaminen voi olla ”melko haastavaa”.

Artikkeli kokonaisuudessaan:
http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/onnellisten-parien-rutiinit—naissako-salaisuus-/2454874

Kategoriat
Pohdinnat Vinkit

Uraohjus ja -suutari

Nykymiehen halua elättää perheensä nykyään jo yliarvioidaan helposti. Suomalainen mies on ”urautuja”, mutta ei välttämättä suinkaan työuraansa. Miehet eivät kaipaa useinkaan isoja muutoksia, vaan haluavat hetkellistä sekavuutta – esim. viikonloppuista ryyppäämistä miesporukalla ja siinä sivussa epämääräisiä aktiviteetteja.

Miehen urautuminen – tottuminen vallitseviin oloihin voi sisältää mm. äärimmäisyyksiäkin, jos mies pysyttelee esim. huonosta tuurista tietyissä olosuhteissa liian pitkään. Miehet voivat urautua esimerkiksi tällaisiin rooleihin: Työnarkomaani, alkoholisti, himo- ja penkkiurheilija, sovinisti, rasisti, pelaaja, opiskelija, aktivisti, kaahaaja, filosofi…

Millähän olosuhteilla ja mekaniikalla miehen saisi urautumaan ’hyvä aviomies ja isä’ -rooliin? ”Joo kato mä rakastan mun perhettä ja meillä menee vaimon kanssa hyvin. Seksi on loistavaa ja lapset arvostaa mua… semmosta se vaan on… päivästä toiseen… ja se on kyllä musta ihan mukavaa.”, jonka lisäksi miehen hetkelliset pakomatkat todellisuudesta eivät sisältäisi äärimmäistä alkoholinkäyttöä tai muita epämääräisyyksiä.

Yksi hyvä keino olisi varmaan nimenomaan ratkaista tämä miesten viinahöyrysteinen todellisuuspakoilu, jollain muulla mekanismilla. Ja vastaus ei ole urheilu… minulla on urheiluhullu kaveri, jonka alkoholinkäyttö on todella äärimmäistä. Ehkäpä miehen mieli pitäisi osata tyhjentää, jotta niitä hankalia ajatuksia ei tarvitsisi hukuttaa viinamereen. Luova ratkaisu lienee: maltillinen alkoholin käyttö ja avautuminen, tilanteiden purkaminen… ja uusi elämä.

Kategoriat
Vinkit

Ketsijä

Yksi käyttökelpoinen tapa, jota itse käytän, kun kiivastun keskusteluissa naisen kanssa: Käytän negatiivisen energiani väärinkäsitysten etsintöihin. Siihen saa upotettua riittävän nopeasti sitä joka suuntaan pyrkivää voimaa, joka kaipaa purkautumista.

Väärinymmärryksissä on yhteisvastuu (kuulija+kertoja) ja kuten peruskoulussa jo opetetaan: Kaikkien vastuu on ei-kenenkään vastuu. Näin ollen en syytä kumppaniani tai itseäni tapahtuneesta, vaan osaan avata keskustelua rakentavammasta näkökulmasta.

Disclaimer: en suinkaan onnistu tässä prosessissa 100%, mutta pienikin on plussaa.

Kategoriat
Pohdinnat Vinkit

Lumeliikekannallepano

Jos ihmisellä on valheellinen käsitys omasta motivaatiosta jonkin asian suorittamiseen tai asian ratkaisuun, hän voi jatkaa itsepintaisesti yrittäen ja turhautua epäonnisilta vaikuttaviin epäonnistumisiin.

Esimerkkejä:

Motivaation kohde:
1) Avoimuus: kaikki haluavat olla tietoisia omiin päätöksiin vaikuttavista oleellisista seikoista.
– Virheellinen käsitys: haluan avoimuutta kaikissa hetkissä maksimaalisesti. Tarjoan myös muille käyttöön heille oleelliset tiedot.
+ Oikea käsitys: haluan avoimuutta minulle soveltuvissa hetkissä oikean määrän ja laadun. Tarjoan muille käyttöön mieleeni tulevat tiedot ja niiltä osin kuin osaan ne ilmaista. Minä voin opetella viestimään paremmin omista haluistani ja tiedoistani toista varten.

2) Rakkaus: kaikki ihmiset etsivät rakkauttaan, kohdetta ja vastaanottoa.
– Virheellinen käsitys: olen valmis rakkauden eteen tekemään kaiken mitä sen onnistuminen vaatii.
+ Oikea käsitys: en täysin tunnista rakkautta, enkä näin ollen voi toimia sen hyväksi aina tarvittaessa. Suojaan itseäni, etten murentuisi, mutta toiveenani on, että löydän rakkauden, jonka kanssa osaan toimia ja se tulee kohdalleni.

3) Oikeudenmukaisuus: ketään ihmistä ei saa kohdella väärin.
– Virheellinen käsitys: toimin väärin vain niissä tilanteissa, kun minulla ei ole vaihtoehtoja. Ympärilläni on paljon ihmisiä, jotka toimivat enemmän väärin kuin minä.
+ Oikea käsitys: toimin väärin etenkin jos olen väärinymmärtänyt tilanteen. Minulta loppuu ennemmin uskallus kuin vaihtoehdot. Olen nähnyt asioita, joiden kautta arvioin tilanteita – enkä aina pysty pitämään optimismiani, vaan valun kyynisyyden puolelle. Tätä voin muuttaa.

Kategoriat
Pohdinnat Vinkit

Tukijaturva

Lasten ei pitäisi olla parisuhteen tukijalka, vaan vanhempien liiton tulisi olla lasten ponnahduslauta.

Kategoriat
Pohdinnat Vinkit

Harjoitus tekee mestarin

Tästä tekstistä tuli epätyypillisen pitkä, joten vedän vinkin heti kärkeen ja kiinnostuneet voivat lukea loput.

Haluaisin antaa neuvon kaikille naisille, jotka pohtivat tätä asiaa: Pyrkikää ajamaan mieheen tai vaikkapa poikaanne pitkäjänteisesti positiivinen tai edes neutraali suhtautuminen kaikkeen opin vastaanottamiseen – myös tanssissa. Mies tarvitsee tässä asiassa varsinkin positiivisia kokemuksia ja niitä saa vaikkapa cicaposta (kikapoo) – tai ainakin minä tykkään siitä.

Vakiotanssit, paritanssit, lavatanssit…

Keskustelin aiheesta taasen naisen kanssa ja pohdiskelin, että minkä ihmeen takia asia vaivaa minua. Minulla on hyvä rytmitaju (rumpali), lantio liikkuu (homoksi luultu ja perseestä kehuja miehiltä saanut… okei kai siellä jokunen nainenkin on joukkoon mahtunut) ja nautin tanssimisesta. Niin minkä ihmeen takia salsa, foxtrot, humppa ja kumppanit eivät maistu?

Salsaa tuumailin aikoinaan ja minusta se tuntui kovin rajoittavalta. Sen variaatiot ovat hyvin rajalliset – ja sitten ne ”joitakin kymmeniä vuosia salsaa harrastaneet” voivat mennä salsaamaan tässä vaiheessa. Minusta on siis mukava katsoa salsaa tai jopa tanssia sitä kappaleen verran.

Musiikkityyli, rytmi, meininki, askeleet ja jopa ne ”yllätykset” ovat rajattu. Peruskuvio on useimmiten jotakin näistä: eteen-taa, eespäin-viipyillen tai eespäin-puolittain-hyppien. Asiaahan ei ole yhtään auttanut lavatansseissa käyminen, jossa on ne 3-5 paria, joista etenkin herra-vienti-orhi vetelee melko vakavalla naamalla. Ei siksi ettei pitäisi toiminnasta vaan ihan keskittymistään ja toisaalta korostaakseen omaa maskuliinisuuttaan. Töykeys, tilanvieminen ja fyysisyyden korostaminen ovat toki miehisiä ominaisuuksia, mutta eivät ne tyylikkäiltä näytä tyylikkään tanssinkaan sivussa.

Kaikki tanssisuunnat jotka ”sallivat” vapaan itseilmaisun ovat olleet aina enemmän kiinnostuksen kohteinani. Toki yksilösuoritukset ovat hienoja, mutta pidän erityisesti tansseista, joissa on kuitenkin mies ja nainen. Kyse ei ole siis kyvyttömyydestäni ymmärtää miehen ja naisen välistä kemiaa tanssiessa. Tango on muuten poikkeus vakiotansseissa, se kiehtoo minua.

Joka tapauksessa ymmärsin, etten osaa tanssia kuin valssia – josta muuten pidän siitäkin ja letkajenkasta, mutta sitä nyt ei lasketa. Siis oikeasti osaa. Pienellä kertauksella ja muita vakoillen moni muukin tanssi menee pakkotilanteessa, mutta hääni osaisin siis vetää. Mietin olisiko tämä yksi syy ko. tanssisektorin välttämiseen – osaamattomuuteni – ja vielä mielenkiintoisempaa: olisiko osaamattomuuteni suhtautua neuvomiseen taidesektorilla ongelmani?

Kelailin asiaa ja huomasin, ettei minulla ole mitään ongelmaa esim. rumpujen suhteen. Olen oppinut ja tottunut siihen, että oppiakseni minun on hyvä kuunnella ja lopulta opin asian. Tanssin suhteen minulla ei ole tällaista kokemusta. Wanhojen tansseissa koin jo jonkinlaista suorituspainetta, että minun piti osata kaikki tanssit täydellisesti. Olinhan aina maininnut pitäväni musiikista, rytmeistä ja tanssista. Osasin tanssit erittäin hyvin ja olinkin tanssimassa jo lukion ykkösellä, kuten veljenikin ennen minua. Oppimiskyvyssäni ei siis ole vikaa, mutta suhtautumisessani tanssien oppimiseen on.

Ei kannata hihkua vielä, jos aikoi ”parantaa minut tästä ajatteluvirheestä”, koska en edelleenkään halua tanssia yksitoikkoisesti tai soittaa rumpuja  siten. Mieleeni tuli salamana pohdintani kyvyttömyydestäni/haluttomuudestani soittaa klassista kappaletta: Ravel – Bolero , rummuilla. Pidän kappaleesta ja rummuttelen sen tahtiin, mutta jos ihan aikuisten oikein minua kuuntelee, alan vetelemään omiani – rytmissä – mutta omiani.

En vieläkään miellä vakiotansseissa itselleni mitään henkilökohtaista, joiden nimikään ei enteile mitään persoonallista. Tanssi on minulle henkilökohtaista. En suoraan sanottuna muista kuin yhden henkilön tanssimassa vakiotansseja ja se oli mieshenkilo omissa syntymäpäiväjuhlissaan kanansulkaturkki pöllyten… looong story… ja luonnollisesti muistan tyttöystävieni kanssa tanssimiset, wanhojen tanssit ja lavatanssit ystävättärien kanssa. Mutta tuntemattomat tai miltei tuntemattomat henkilöt ovat jääneet minulle mieleen, kun he ovat tanssineet omasta päästään… ja/tai sydämestään.

Kategoriat
Pohdinnat Vinkit

Päivänkakkara

Ihmisillä on usein ”haluan” ja ”en halua” tunteita ristikkäin samaan aikaan – samaan asiaan. Esimerkiksi vähän liian kosteiksi äityneet äijäkekkerit – eikä pelkästään juoman osalta – ovat ”haluan kertoa kumppanilleni, koska se on rehellistä ja haluan säilyttää avoimuuden suhteessamme” ja ”en halua pahoittaa kumppanini mieltä, tehty mikä tehty – eikä sitä tekemättömäksi saa”.

Hyvässä suhteessa saadaan hälvennettyä tätä ”en halua” -sektoria, koskipa se sitten vaikkapa kulttuurielämyksiä tai penkkiurheilua. Suhteessa keskitytään ”haluan” -puoleen ja kehitetään sitä. ”Haluan” -alue laajenee terveellä tavalla kumppanin kanssa ja henkilökohtaiset halut alkavat yhdentyä. Löytyy uusia tapoja toteuttaa ja näkökulmia mistä katsoa toisen intohimon kohteita.

Mieti jos päivänkakkaran kukinnon nyppiminen olisikin: ”haluamme, haluamme, haluamme…”. Ei kaikkia asioita tietenkään, mutta voisi yhden kukan läpikäydä helposti keksien sen jokaiselle valkoiselle suortuvalle yhden yhteisen tahdon.