Päivänkakkara

Ihmisillä on usein ”haluan” ja ”en halua” tunteita ristikkäin samaan aikaan – samaan asiaan. Esimerkiksi vähän liian kosteiksi äityneet äijäkekkerit – eikä pelkästään juoman osalta – ovat ”haluan kertoa kumppanilleni, koska se on rehellistä ja haluan säilyttää avoimuuden suhteessamme” ja ”en halua pahoittaa kumppanini mieltä, tehty mikä tehty – eikä sitä tekemättömäksi saa”.

Hyvässä suhteessa saadaan hälvennettyä tätä ”en halua” -sektoria, koskipa se sitten vaikkapa kulttuurielämyksiä tai penkkiurheilua. Suhteessa keskitytään ”haluan” -puoleen ja kehitetään sitä. ”Haluan” -alue laajenee terveellä tavalla kumppanin kanssa ja henkilökohtaiset halut alkavat yhdentyä. Löytyy uusia tapoja toteuttaa ja näkökulmia mistä katsoa toisen intohimon kohteita.

Mieti jos päivänkakkaran kukinnon nyppiminen olisikin: ”haluamme, haluamme, haluamme…”. Ei kaikkia asioita tietenkään, mutta voisi yhden kukan läpikäydä helposti keksien sen jokaiselle valkoiselle suortuvalle yhden yhteisen tahdon.