Kategoriat
Runot

Viima

​Mikä on tämä kolea tuuli, joka kasvojani kiertää.

Vaikka liikkuu välillä huuli, tiedän, jokin välejämme hiertää.

Suoran puheen puuttumisen korvani kuuli, nyt jotain kiertoilmaisua puheesi pengertää.

Mieleni avoimuuden vallitsevan luuli, mutta en nyt tässä sitä nää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *