Vastahan muutaman sanan sanoin, sitten pitkän katseen vaihdoin. Ehkä minulla on vain heikko miehen mieli… Ei… kyllä tuossa varren ympärille kiertyy kieli…
Miten ihmeessä hän voikaan ahmia tuota jäykkää hedelmää hitaasti suuhunsa? Ennen tarpeettoman hellää ja kiusoittelevaa katkaisua, tuntuu työntävän kurkkuunsa…
Limbisen järjestelmäni oikaisu oli melko banaali… Mutta kyllä se nyt on vain banaani. Eikä hän seireenin lailla, ajan liikettä vailla, minua kutsu korvaajaksi… Mutta miehelle 1+1=2.
Kuin pelikoneen voitonmaksupainike, on keltainen – tuo ravitsevan aterian korvike. Sitä haluaisin painaa, pelata lisää ja työntää kovaa valuuttaa sisään.