Olen sanallisesti käyttänyt jo pitempään ilmausta ’Konseptit’, mutta nyt loin tuon artikkelikategorian.
Tämä konsepti on pitkän pohdinnan tulos, ei niinkään sen tarkka sisältö, vaan nimenomaan se peruskonsepti, jossa jokin toiminta on arvotonta ja sen käyttökelvottomuutta korostaakseni liitän yhteyteen tuon ’paskaa’-sanan.
Kun odotuksemme ovat nousseet tietylle tasolle ja ne on petetty erittäin monta kertaa, jäämme odottamaan pitkäaikaista ja pysyväluontoista hyvää suorituskykyä kohteena olevalta henkilöltä. Tämä on ikään kuin anteeksipyynnön ja hyvittelyn odottamista. Henkilön pitäisi uskottavasti ilmentää muuttuneisuutta, katumusta ja halua korjata asiat.
Tämä on usein erittäin vahingollista, koska ihmissuhteen toisen osapuolen tähän pisteeseen päädyttyä – on todennäköistä, että suhteen toinen osapuoli kokee samoin. Näin ollen kovat odotukset tappavat kyvyn kehittyä ja korjata asiat – kuten juuri itse haluaisimme tapahtuvan – mutta olemme sen esteenä, koska emme annakaan enää anteeksi, kun olemme sitä tehneet ”jo ihan riittävän kauan!!!”.
Tein suorituskykykuvaajan ajan-funktiona, jossa on esimerkkisuhde. Käyrät ovat joka suhteessa erilaiset, mutta periaate on sama: Käyriä on useita, alussa luodaan pohjaa tulevalle ja ne ovat vahvasti toisiin sidottuja. Suhteen kehittyessä eri käyrien luonnollinen toisiinsa sitoutuminen heikkenee ja ne alkavat elää osin omaa elämäänsä. Liian suuret epäsuhdat myrkyttävät suhteen, koska kaikki tuntuu satunnaiselta ja ohimenevältä.
Ihmiset kaipaavat selityksiä ja jos uskottavia selityksiä ei ole: toiminta tuntuu valheelta. Tällöin tilannetta voi olla vaikeata korjata, joten olisi tärkeää aina pyrkiä kaivamaan omalle huonolle – tai muuttuvalle toiminnalle – pätevät syyt, sellaiset jotka itsekin uskoisit kuullessasi ne.
Alussa kumppanin suorituskyky voi vaikuttaa erittäin korkealta, mutta ajan kuluessa se on skaalautuu nollaan. Alkutilanteelle ei suhteen edetessä anneta juuri arvoa ihmismuistin rajallisuudesta ja toisaalta asennoitumisesta johtuen. Marginaalitapauksissa suhteen alulle annetaan liikaakin arvoa (perheväkivalta, narsismi…), joka ei enää kuvaa suhteen nykytilaa lainkaan. Yleisesti ottaen suhteen nykytila ja menneisyys heijastelevat sen tulevaisuutta.
Suhteen korjaamiseksi pitäisi nähdä erityistä vaivaa ja resurssien ohjaamista – juuri toisen posiitiivisten yritysten ja motivaation ruokkimiseen sekä tukemiseen. Usein toiselle tarjottu korva, kainalo ja turva ovat arvokkaampia, kuin omat umpimähkään osoitetut yritykset ”toimia oikein”. Toisin sanoen, tälle osalle joka helposti jää ’arvottomaksi paskaksi’ – pitäisi antaa arvoa, vaikkei ”juuri nyt” sattuisikaan tuntumaan siltä. Useimmiten nämä heikoissa tilanteissa osoitetut reiluudet muistetaan hyvin. Aivan kuten vaikkapa heikossa ruokatilanteessa tai muussa resurssiniukkuudessa.
Ja kuten aina: haasteena on itsensä motivointi toistuvaan yrittämiseen ja toisen ymmärtämiseen – kun on päivän selvää, että ensimmäiset kerrat otat pataasi. Kumppanisi ei voi uskoa, että olet todella muuttunut ja hän kokeilee sinua. Kun heität hanskat tiskiin, kumppanisi ajattelee: ”Arvasinhan minä tämä oli vain tällainen ’hokkuspokkus’-yritys, ei hän ihan oikeasti minusta välitä ja tee kaikkeaan minun hyväkseni.”. Ylpeys tulee molemmilla taasen vastaan, ei osata antaa anteeksi, eikä voida antaa arvoa toisen yrityksille.