Kategoriat
Pohdinnat Runot

Talvisuudelma

Veri pakenee sydämeen, kuin lehtivihreä juuriin – kun tulee kylmä ja pakkanen, talvi. Keskivartalo jäätyy viimeisenä, jopa aivot lopettavat ennen.

Rakkaus suojautuu, menee talviunille säästääkseen voimiaan, jotta se voi kevään koittaessa söpösti heräillen aloittaa uudessa maassa elämänsä jälleen.

Eloonjäämisvaisto on kova; Rakkaudella varsinkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *