Kun nainen kohtaa miehen, on ilmassa toiveikkuutta tulevaisuudesta, paremmasta huomisesta, yhteisistä kokemuksista, salaisuuksista, jakamisesta ja yhdessä kasvamisesta. Ehkä jopa kasvattamisesta.
Miehen tulisi olla tasapainoinen, miellyttävä, kiinnostava ja muutamia muita juttuja… Kuitenkin niin, että parhaat hetket – siis naisen kanssa jaettavat ja nautittavat – ovat vasta edessä päin.
Miehen pitäisi olla ihana ja elämäniloinen, mutta hän ei saisi olla kokenut liikaa hyviä hetkiä, jotka voisivat riidellä tulevan kanssa ja varsinkaan siten, ettei nainen ole kokenut vastaavia. Esimerkiksi Rakkaus on erittäin haastava asia. Seksi ei tänä päivänä ole sellainen, koska asia on vähän kuin nielty… Haluttu unohtaa, että seksikin on useimmille meistä melko henkilökohtaista ja se sisältää (ainakin toiveissamme) kokemuksia ainutkertaisuudesta. Seksuaalinen neitsyys on useimmille utopia, jota ei ole oman ensimmäisen kerran jälkeen tiettävästi kokenut. Ja hei – onhan silloin itsekin menettänyt neitsyyden – joten hankala mennä syyttelemään toista sekstailuista.
RakastUminen sen sijaan on mutkikas. Levottomat 1:ssä henkilö hiljentää porukan ’en oo koskaan’-juomapelissä: ”En oo koskaan rakastunut”. Tätähän sitä jokainen toivoo rakastuessaan, että se olisi jotakin neitseellistä. Jonkun aidan taa menemistä ja kirmaamista.
RakastAminen on vielä mutkikkaampi. Rakastumisen voi kuitata vielä radio Rock’n sanoin: ”Rakastuminen on hetki ’kyllästymisen ja yksinäisyyden’ välissä”, mutta rakastaminen on päätös ja sitoutuminen – liiton rakentamista, yhdessä vanhenemisen ja vanhempaistumisen fiilistelyä. Se onkin jo melko karvas kakku nieltäväksi jos kumppani selvästi on saanut rakastaa ja rakkautta osakseen. Mikä on silloin minun arvoni ja roolini? Voiko rakkautta arvottaa? Eikö rakkauden pitänyt voittaa kaiken?
Äkkiä tulee kylmä. Tai paremminkin lämmöt lasketaan ja suojaudutaan. Samalla tavalla, kuin metsästysmajalle talvella tullessa havaitsee ihmisen jäljet: ”Joku on käynyt täällä – emmekä ole ehkä yksin”.
Eikös se ole ihan mukavaa, että joku on saanut sääsuojan mökistä ja pitänyt lämpöjä yllä? Hakenut puita hyvässä lykyssä, eikä ole polttanut paikkaa. Ollakseen tasapainoinen, ihminen tarvitsee rakkautta. Siitä ei pitäisi olla pahoillaan jos oma rakas on sitä saanut entisessä elämässään.