Tuumasin Nokia E75 kännykkäni hybridi-ominaisuuden taas kivaksi: voin ladata sitä mini-usb:llä tai Nokian ”pienipäisellä” laturilla. Myös Toyotan Prius on hybridi sen energiajärjestelmän takia: se käyttää sähköä ja fossiilisia polttoaineita. Tietokone, jossa on Applen iOS, Windows ja Linux on hybridi: se voidaan avata eri käyttötarkoituksiin.
Miksi ihannoimme tekniikassa yhdistelmiä, mutta ihmisten kohdalla kavahdamme niitä?
Robocop oli hybridi: koneen ja ihmisen -yhdistelmä. Sitä pelättiin ja herjattiin. Se ei ollut pelkkä laite, jonka voisi korvata – mutta ei ihminenkään.
Species ’Peto’ elokuvassa avaruudesta saapunut ”dna-ohje” koeputkihedelmöitettiin naiseksi (toivoen, että se olisi rauhallisempi ja empaattisempi… 😀 ). Se ei ollut pelkkä tappokone – eikä ihminen.
Usein näissä risteytyksissä viitataan aina jossain vaiheessa sääliin, ristiriitaisiin tunteisiin ja muihin suhtautumisongelmiin. Elokuvissa henkilöitä on useita, osa vihaa ja osa rakastaa – jotkut ovat neutraaleja, tutkivia. Oikeassa elämässä henkilöitä on vain yksi – tunteet vaihtelevat – eivätkä ne ole puhtaita.
Eikä kanssaihmisiä tarvitse risteyttää mihinkään – niissä on ihania ja epäinhimillisiltä tuntuvia ominaisuuksia ihan synnynnäisesti.