Katsoinpa tässä kuumepotilaana pitkään pohtimani ’Elfen Lied’ -animesarjan 13 osaa loppuun. Ensimmäinen jakso alkaa melko brutaalisti ja vasta yhdeksän (9) minuutin jälkeen nähdään aurinko ja – japanilaiseen tyyliin – kirsikan kukat.
Sarjan idea pohjaa tyttöihin, jotka häirittynä tuhoavat ihmiset ympäriltään yliluonnollisilla voimillaan. Talking about ’anger management’. En oikeastaan kiinnittänyt huomiota tähän tunteiden keskiössä olemiseen ennen tätä päivää, kun selitin katselukokemustani.
Sisäinen lapsi ja ihmisen synnynnäinen kaipuu ehdottomalle rakkaudelle olivat minusta olennaisinta antia. Myös paljon mielenkiintoisia viitteitä japanilaiseen kulttuuriin, johon kuuluu kunnia, vaikeat valinnat (yhteisö ennen yksilöä), häpeä (epäonnistumisen kokeminen) ja ahkeruus.
Myös ihmisen surullisuutta, menneisyyden mukana kuljettamista ja anteeksiantoa pidetään hyvin esillä, vaikuttavan kerronnan keskellä. Kykymme antaa anteeksi ja uskallus nähdä kaikki arvokaina on haastavaa… ja jos kuvamatsku tuntuu raa’alta kannattaa aina miettiä mitä teemme toisillemme henkisesti ollessamme vihaisia.
Eräs yliluonnollinen yksilö lausahtaa ennen ensimmäistä verilöylyä:
”When u (humans) are miserable – u need someone
even more miserable than yourself”
Sarjan ristiriitaisista tunteista ja velvollisuuksiensa kanssa painiva mieshahmo toteaa katumuksesta hyvin japanilaisittain:
”People who… think they can make up their past follies with regret – can not be forgiven.”
Sarja on nähtävissä youtubessa ja tässä linkki ensimmäiseen jaksoon (japaniksi puhuttu, eng. teksteillä – löytyy myös englanniksi puhuttuna). Noin neljän tunnin (4h) setti jos katsoo intron kerran ja sen jälkeen vain sisällön (22min./jakso).