Kategoria: Vinkit

Huomasin tehneeni virheen. Kyllä – ylimielinen mulqvisti – minä – olen tehnyt kardinaalisen munauksen… helppohan mulqvistin on tehdä munaus… joka tapauksessa…

Naisten harjoittama henkisesti aggressiivinen ”oikeuksien puolustaminen” on asia, joka sytyttää minut joka kerta. Nyt ei puhuta mistään feminismistä eikä äänioikeudesta vaan esim. ”epäkunnioittavuudesta”.

Olen alkanut riisumaan naista aseista. Väärin.

Minun tulisi (ps: sopinee muillekin miehille) kasata naisen itsetuntoa ja -varmuutta, jolloin hän itse haluaisi tehdä aselevon. Luopua aseista. Eikä edes niin, että ne hävitettäisiin. Ne saavat jäädä kotiin. Ne muistuttavat mahdollisuuksista, jostakin mitä ei haluat käyttää ja kokea uudelleen. Lasivitriinissä historiallisina esineinä, joista voi sitten luennoida lapsilleen: ”Tällaisia sitä ihmiset käyttivät toisiaan vastaan joskus…”.

Olennaista on mitä haluamme olla, ei se, mille varastolle meillä on avaimet.

Kannattaa välillä pysähtyä miettimään omia vanhempiaan ja omaa kumppaniaan – mikä heissä vituttaa.

Tämän jälkeen kannattaa ensimmäisenä tutkata oma tontti seuraavaksi. Onko minussa niitä samoja ominaisuuksia? On mitä todennäköisimmin, mutta ne ovat eri muodossa ja usein eri tasossa. Omalta osaltani voin todeta, että minussa on paljon samaa – siis opittua – isäni kanssa. Olen ottanut tehtäväkseni tunnistaa niitä ja muuttaa niitä haluamaani suuntaan.

Tein isäni kanssa harjoituksen. Piirsin ympyrän ja jaoin sen neljään. Piirsin vasempaan yläkulmaan isäni ”tontin” ja kysyin: ”Paljonko otat tilaa?”. Tarkensin kysymystäni tilanne-esimerkillä ja ilmauksin: ”Noin keskimäärin.”. Vastauksen saatuani ja siitä hetken keskusteltuamme, piirsin toisen samanlaisen jaetun ympyrän ja asetin itseni vasempaan yläkulmaan. Haukkasin tussillani muiden tonteista siivut omaan alueeseeni ja totesin: ”Siinä olen minä – noin keskimäärin.”.

Tilanotto, johtamishalu ja -näkemys ovat vain yksi sektori. Harjoitusta voi tehdä muidenkin piirteiden kanssa. Jos olet epävarma nykytilastasi, mieti koko elämääsi: mitä olet painanut mieleesi? Tilanteet, tunteet… osaat kyllä vastata halutessasi. Jos vastaaminen tuntuu vaikealta – älä pakota itseäsi. Iloitse! Olet minua kykeneväisempi verhoamaan ajatuksesi ja tunteesi itseltäsi.

Itsekriittisyyden ja -analyyttisen otteen poisoppiminen on kokemukseni mukaan mahdotonta. Suhtaudu asiaan siis erityisella vakavuudella: kerran itsensä narauttanut ja kehittämään ryhtynyt – ei osaa lopettaa. Muista: Kun vaadit itseltäsi merkittäviä panostuksia, alat kokemaan myös oikeudeksesi vaatia muilta. Tämä häiriöittää mielikuvaa sinusta muiden ihmisten keskuudessa, koska suurin osa ihmisistä yrittää vain selviytyä ja elää elämäänsä. Elämä itsessään on jo niin haastavaa, ettei monellekaan tule mieleen tehdä siitä vielä vähän haastavampaa. Minun kehityshaasteeni on tällä hetkellä päätöksentekokyvyttömyys, joka on pyrkimystä päästä passiivisuudella mukavuusalueelle haastavissa (jopa sotaisissa) olosuhteissa… Gandhi tosin ei ollut perheyrittäjänä rakennusurakointibisneksessä.

Varoitus: Suurin osa ihmisistä ei pidä heidän persoonan arvioinnista, joten älä leiki muiden minäkuvilla huviksesi. Sinun tulee kantaa vastuu arvioista, joka tarkoittaa käytännössä halua ja kykyä sovitella mahdollisesti tulehtunutta tilannetta pitkäaikaisesti.

Huom: Voit ottaa luotettavan henkilön peiliksesi – ilman, että vastuutat/haastat häntä ajattelemaan suoraan omaa tilannettaan. Harjoitteluun kannattaa valita henkilö, jonka mielipiteitä arvostat suuresti ja joka ei jaa kehityshaasteitasi – tällöin loukkaamisen riski on minimaalinen. Vaihtoehtoisesti henkilöt, jotka ovat erityisen kiinnostuneita itsensä kehittämisestä ovat hyviä kumppaneita – mutta anna heidän itse avata suunsa ja kysyä.

Salilla mietin, että nainen on mieluummin aerobinen.
Siis fyysisessä toiminnassaan, jota myös isoja tunteita aiheuttavat tilanteet ovat.
Nainen haluaa hengittää ja olla mukana, tehdä yhdessä ja vastaanottaa lempeää, kuljettavaa otetta. Kävellä – ei juosta kilpaa 100m aitoja verenmaku suussa*.

Useampi mies saa kiksit kyllä anaerobisestakin suoritteesta ja miksei nainenkin satunnaisesti – ehkä 1:5 tai jopa 1:10.

*Onneksi aitoja voi juosta hyvällä fiiliksellä:
http://www.youtube.com/watch?v=tMgmYutL9W0

Aiheesta muualla: Wikipedian ’Anaerobinen eliö’-artikkeli sisälsi niin mielenkiintoisia sanakäänteitä, jos mietti ko. termin tilalla ”miesten illanviettoa”.

Entä jos sisäinen lapsi onkin kasvanut fyysisesti isoksi, mutta edelleen tyydyttymättömien perustarpeittensa/-tunteidensa/-turvattomuuden takia henkisesti pienokainen?

Pahimmillaan edessäsi on täysin tunneherkkä, mutta erittäin aggressiivinen solujoukko. Sinun pitäisi käsitellä sitä silkkihansikkain ja se käsittelee sinua piikkinuijalla. Sitä (muka) pelottaa jos lähestyt haarniskassa ja itku alkaa jos väännät nuijan siltä kädestä.

Pitäisi vain kestää. Pitäisi vain odottaa. Pitäisi maanitella ja uskoa… luottaa, että lapsi oikeasti haluaa vain lämpöä ja läheisyyttä. Hän haluaa, että tulet lähelle ihmisenä. Pehmeänä ja kosketeltavana.

Strategiset vaihtoehdot:

• Polvistu ja totea jämäkästi: ”Voit lyödä ja vihata – tai luopua vihasta ja saada rakkautta.”. Jos saat iskun – taistele omia negatiivisia tunteitasi vastaan. Ole tyyni. Toista sama asiasisältö eri sanoin, niin monesti kunnes lyöminen loppuu tai sinulta loppuu voimat. Etene omien voimavarojesi mukaan. Esiinny turvallisena ja päättäväisenä.
• Sulje silmäsi – ota iskuja vastaan. Ole passiivinen. Itke. Hyljätty lapsi tunnistaa hädän ja yksinäisyyden. Lapsi tulee itse lähelle. Haaste tässä menetelmässä on kääntää tilanne lapsen päässä sellaiseksi, että sinä olet riittävän vahva – etkä heikkouttasi itkenyt. Voit esimerkiksi sanoa itkeneesi, koska tunnistat lapsen hädän ja yksinäisyyden, josta kaikki hänen toimintansa kumpuaa JA haluat vast’edes olla korjaamassa hänen perusturvallisuuttaan – etkä hylkää tätä koskaan. Pidä lupauksesi.
• Menet lähelle ja sanot jotain erityisen positiivista, katoat ja odotat. Toistat tätä ja arvioit tilannetta sekä omaa uskallustasi jäädä lähelle. Rakenna suhde positiivisuuden kautta ja käytä jäähytaktiikkaa esim. jos lapsi on hankala, vaikenet ja hymyilet. Toteat tulevasi seuraavana päivänä uudelleen. Aloita seuraavana päivänä, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
• Provosoit lapsen liikkeelle ja juokset kunnes lapsi väsyy (olemaan vihainen tai yhtään mitään). Menet lähelle ja heität nuijan metsään välittömästi. Säilytä itsesi lasta ylempänä, roolita ja osoita varmuutta. Mene kuitenkin avoimesti lähelle, ota syliin ja halaa. Silitä päätä ja rauhoittele. Lapsi kietoo kätensä ympärillesi tai itkee, kun on siihen valmis.

Psykologinen viitekehys:

Homburger Erikson (psykologi) pohdiskeli teoriassaan ihmisen kehitystä kriisien kohtaamisena ja voittamisena. Lohdullisin tulkinta kriiseistä ja kehitysvaiheista oli, että jokainen iso harppaus ihmiselämässä tarjoaa mahdollisuuden korjata menneet kehityshaasteet.

Eriksonin teoria lyhyesti: http://www.edu.lahti.fi/~kmakinen/Eriksonin%20teoria.htm

PS: Joku viisas päättelisi minun puhuvan kokemuksesta… vielä nokkelampi pohtisi puhuisinko myös itsestäni?

Mies on tässä asiassa ihan oikeastikin yksinkertainen… mies osaa kapseloitua ”tähän hetkeen”, jossa ei ole huomista, seuraavaa hetkeä – siis seurauksia ja tulevaisuutta – yllättävänkin helposti. Nainenkin nauttii tällaisesta tunteesta, mutta siihen pääseminen on huomattavan vaikeaa, koska nainen ajattelee asioita laaja-alaisesti juuri tulevaisuuden kautta.

Oletko joskus kuullut miten miehellä ei ole mitään erityistä tavoitetta tai haavetta?
”Mä nyt vaan olen hetken ja katselen… ei mulla oo kiirettä mihinkään.”.

Juuri tämä aikakäsityksien (jep, myös se miehen ”joo, kohta” 😀 ) eroavaisuus pitää tunnistaa. Molempia tarvitaan – korostan – molempia ihan oikeasti tarvitaan. Naisen näkemys vie suoraan ja epäsuoraan (olisiko joskus joku mies kehittynyt halutessaan saada naista?) tätä maailmaa eteenpäin. Jes, hieno juttu… mutta ilman kykyä keskittyä tähän hetkeen ja hyviin hetkiin – ilman näkemystä siitä ’mitä tulevan pitää’ – ihminen tulee hulluksi.

Miehen mieltä voi kuvata kokonaisluvuilla (…-2, -1, 0, 1, 2…): ”Nyt tuntuu erityisen hyvältä (10) ja nyt taas vähän huonolta (-2).”

Naisen mieli on kuin vektori – sillä on suunta ja voimakkuus – tai kulmakerroin, jos otamme huomioon, että aika menee aina eteenpäin ja jos optimistisesti ajattelemme kaiken kehityksen vievän meitä samaan suuntaan.

Nainen katsoo eteenpäin suhteessa ja tilanteissa: ”Mihin päin tämä on menossa?  Missä voisimme olla viiden 1-5 vuoden päästä?”
Kun mies taas ajattelee: ”Vituttaako vai panettaako?”

PS: Mainittakoon, että tämä on yksi olennaisimmista sektoreista, joissa koen olevani ajattelutavaltani enemmän nainen kuin mies.

Skraapatessani autoni sivupeilejä, pohdiskelin homman yhtenevyyttä naisen käsittelyyn. Peilit olivat sellaisessa hankalassa jäässä, joka vaatii terävän pinnan rikkomisen (penetraation) – jos aikoo putsata jään nopeasti ja siististi.

En siis tehnyt peilistä käyttökelpoista itselleni, vaan sain siitä kumppanin, jonka kanssa on kiva lähteä liikenteeseen – yhdessä.

Se pointti? Sivupeilien skraappaaminen on herkkää touhua, jos ottaa haasteeksi olla sotkematta sen nykyasentoa painamalla liikaa ja vinouttamalla peiliä – varsinkin, kun siinä on päällä semmoinen paksu jääkerros. Asian voi korjata tietenkin – mutta se tuntuisi väkivaltaiselta – verrattuna pehmeän jämäkkään otteeseen, jolla peilin saa kuoriutumaan täyteen loistoonsa; tyylikkäästi.

Kun nainen vihaa – hän voi vihata hetkellisesti ja esimerkiksi miehen toimintaa – ei miestä itsessään.

Kun nainen rakastaa – hän rakastaa koko sydämellään ja useimmiten hyvin pitkäaikaisesti ja uskollisesti – vaikka vihaa esiintyykin.

Miehenä kannattaa asennoitua tällä tavoin, jolloin naisen toiminnasta tulee jokseenkin selkeämpää. Hän siis ei halua sinusta eroon, vaikka hän on selvästi tyytymätön noin jokaiseen asiaan sinun toiminnassasi. Yritä löytää taustalla olevat syyt, jotka ovat useimmiten naisen kyvyttömyys nähdä passiivisuuttasi rakkautena. Aktivoidu. Näytä se. Tee vaikka hakuammunnalla jotain rakkaudentekoja, mitä löysit googlaamalla.

”Mikseivät miehet puhu tunteistaan?” väärin

”Mikseivät miehet puhu positiivisista tunteistaan minua kohtaan?” oikein

Jos et tiedä rakastaako nainen sinua -> Siivoa

Jos et tiedä mikä mättää suhteessa -> Siivoa

Jos et osaa ilmaista tunteitasi naiselle -> Siivoa

Jos… blaa blaa blaa… ja katso reaktio. Jos reaktio on paska – juokse. Aivan välittömästi. Kiität yhteisistä hetkistä jne.

PS: Äläkä vastaa kysymykseen: ”Voi miten voin korvata tämän?” miehekkään suoraviivaisesti: ”No seksi olisi kyllä tosi kiva”. Sitä kyllä tulee jos nainen on arvottanut urakkasi samoin kuin itse palkitsisit itsesi.

PPS: Pelimieshän pitää listaa asioista, jotka eivät tarvitse välittömiä toimenpiteitä, mutta niitä voi tehdä aina epämääräisessä tilanteessa -> tasaus 😀